Öinen ateria

Illan päätyttyä vetäydyin raukeana lepäilemään omaan neitseelliseen kammariini kaikessa rauhassa. Tätä ihanaa rauhaa ei tosin kovin kauaa kestänyt, koska monikin kiimainen ongenonkija kävi ovella koputtelemassa.

Huomasin puhelimestani, että herra Herkkutatti oli yrittänyt soittaa ja laittanut kiukkuisia viestejä iltapäivästä lähtien. Laitoinkin hänelle viestin, että olin töiden loputtua lähtenyt tyttöjen kanssa hieman juhlimaan kauniin kesäillan kunniaksi….

Sitten taas ovelleni koputettiin ja eräs komeahko raamikas mieshenkilö tuli tuomaan minulle hieman juomista ja yöpalaa. Suunnitelma oli tottavie hyvin laadittu, hänellä oli kerrassaan oivallinen syy päästä sisälle huoneeseeni.

Yöpalana oli nachoja, makkaraa, kanaa ja grilliperunoita, joita nautiskelin sitruunaisen kuplivan kivennäisveden kanssa hyvällä ruokahalulla. Mies kertoi haluavansa tarjota minulle jotain muutakin…

Soittelemisiin, Vivian, 246.

 

Illallisella

Join viiniä tyhjään vatsaan, ennenkuin sain tilaamani annoksen, ja se tietysti kihahtikin päähän. Kikattelin siinä, ja ehdotin että kävisimmekö vähän sekstailemassa naistenhuoneessa. Mies oli hieman hämillään, mutta hissunkissun hiippailimme wc-tiloihin ja sulkeuduimme koppiin.

Pikku hiprakassa oli kiva sekstailla pienessä suljetussa tilassa, jossa on aina kiinnijäämisen pelko. Onneksi ravintolassa ei ollut paljoa asiakkaita, joten pystyimme nauttimaan toisistamme kunnolla. Laukesinkin huohottaen seinää vasten ja vaivuin miehen käsivarsille.

Sitten pöytään ja annoksemmekin tulivat juuri höyryävän kuumina. Mielialaani hieman hälvensi ihastukseni, joka oli ilmestynyt paikalle työporukan kanssa. Kaiken kukkuraksi hän näytti vielä minulle peukkua kannustuksen vuoksi. Eli hän esitti olevansa onnellinen puolestani…

Jatkoa seuraa seuraavassa postauksessani, Vivian, 246.

Viimeinkin..

 

Olen joskus aiemmin kertonut, että minulla on ihastus, jonka kanssa tunnen itseni ujoksi enkä saa puristettua suustani edes vaimeaa hei-sanaa hänet kohdatessani. Jostain syystä en saa sanaa suustani, vaikka normaalitilanteissa olenkin rempseä ja sanavalmis.

Hän tuli minua vastaan ja yritin vääntää viettelevän hymyn tapaista huulilleni. Hei, sopertelin nolostuneena. Hän hymyilikin minulle yllättävän iloisesti ja kysyi mitä kuuluu?  Hyvää vain, minä kimitin typertyneenä.

Yllättäen hän otti minut syleilyynsä ja suutelimme tulisesti. Minä tunsin miltei jalkojeni pettävän. Tunsin hänen kyrpänsä kovettuvan ja hänkin myönsi minulle haaveilleensa tästä jo kauan. Niin minäkin, sopertelin hänelle yllättyneenä.

Hän alkoi suudella ja imeä tulisesti rintojani ja huohotin kiihottuneena…

Jatkuu seuraavassa postauksessa,

Vivian, 246.