Viinin juominen ja herkulliset ruoat saivat kyllä paikat kihelmöimään kummasti. Onkos tänään tattitarjoilua?, kysäisin kavaljeeriltani vienosti. No tottakai on, se tarjoillaan mieluiten sitten kotona, jos daamilleni sopii, hän virkkoi hymyillen leveästi.
Entäs jos haluaisinkin julkisella paikalla?, kujersin kullalleni. Sitten voisimme päästä leivättömän pöydän ääreen tai ainakin saisimme huonolla säkällä sakot, ylkäni sanoi lakonisesti.
Kotona sainkin sitten herkkutattia oikein kunnolla joka reikään, ja se saikin minut huutamaan oikein kunnolla hoosiannaa. Tämän metelin takia teemmekin tätä vain silloin kun olemme kahden, tattimies naureskeli minulle. Ratsastin oikein villisti ja hän tuikkasi äkkiä dildon takapuoleeni, ja se sai minut karjaisemaan oikein kunnolla.
Ja mitenkäs tarinamme sitten jatkuikaan, siitä kerron seuraavassa numerossa,
Soittelemisiin, Vivian, 246.