Voisin tässä vaiheessa kertoa, miksi olen ajautunut tälläiseksi yksinäiseksi seikkailijaksi. Olen joskus aiemmin joutunut pitemmissä parisuhteissa alistettuihin rooleihin. Siksi oma vapaus on minulle aivan erityisen tärkeää.
Pitkissä parisuhteissa katoaa se alkuajan huuma, ja ennen niin ihana kumppani voi muuttua haukkuvaksi ja alistavaksi. Ennen niin kiihkeä seksi jää kokonaan pois tai mies muuttuu vain itseään ajattelevaksi.
Olipahan jopa suhteita, joissa minun oletettiin tekevän kaikki kotityöt ja ruoanlaitot omien töiden lisäksi ja samalla hoitavan lapset miehen maatessa sohvalla. Sitten sain hirveät huudot, jos en jaksanut siivota tai lapsella ei ollut jotain vaatetta….
Myös taloudellista vapauttani rajoitettiin, eli oletettiin minun käyttävän kaikki varani perheeseen. Miehellä oli kyllä omat menonsa ja harrastuksensa, eli suhteesta puuttui kaikenlainen tasa-arvoisuus.
Jatkan vielä seuraavassa postauksessani parisuhteisiin liittyvistä humoristisista tapahtumista.
Soittelemisiin, Vivian, 246.