Jatkoin vielä hyvin saaneena kotiloiden ja etanoiden etsimistä. Sitten sain taas kuningasajatuksen, että voisin tienata hyvät rahat myymällä ne läheiseen ranskalaiseen ravintolaan. Lähdinkin terhakkaana astelemaan ämpärini kanssa kohti fiiniä ruokapaikkaa.
Astelin ronskisti ravintolan keittiöön, jossa kokin asuun pukeutunut könsikäs katsoi minua huvittuneena. Jaa, että etanoita tulit myymään, hän purskahti nauruun. Loukkaantuneena pudotin ämpärini lattialle, jolloin kotilot tietysti levisivät lattialle ämpärin kaaduttua.
Unohdin ettei minulla ollut pikkuhousuja, kun kumarruin poimimaan etanoita. Ronski kokki otti lanteistani kiinni ja sai todella nopeasti kyrpänsä esiin ja työntyi sisälle vielä spermaisen ja märän pilluni uumeniin. Jaahas, taisinkin päästä vanhoille liukkaille, hän naureskeli työntyessään syvälle sisääni.
Soittelemisiin, Vivian, 246.
