Parkkeerasimme näyttävästi kaupungin laitamilla sijaitsevan supermarketin parkkipaikalle ja suuntasimme kärryn kanssa sisään myymälään. Mitäs kaikkea me nyt tarvitsemme hurjan mökkiloman, eikun rauhallisen retriittimme iloksi?, kailotimme ja saimme ainakin miespuolisten könsikkäiden huomion vedettyä puoleemme.
Ostimme ainakin lihaa, kanaa ja leipää, sekä herkkusieniä sekä pekonia ja tietty tuorejuustoa ja aurajuustoa. Juomiset olivat oma asia sinänsä, niitähän pitää aina kesäkuumalla olla ja salaattitarvikkeet tietty.
Eräs herra kävikin jo kysymässä, että missä se kaunokaisten mökki oikein sijaitseekaan ja kehotin suuntaamaan sinne päin, missä kovin ruuhka sijaitsee. Mainitsin toki kylän nimen sekä mökkipaikankin nimen.
Rantauduimme lopulta kassalle täyden ostoskärryn kanssa ja aloimme lapata tavaraa kassalle. Kassapoika kuunteli juttujamme hymyillen ja kysäisikin, että saako tulla vierailulle?
Panemisiin, Vivian, 246.