Minulla on se salainen ihastus, jonka asunnon lähellä käyn silloin tällöin lenkkeilemässä. Katson kaihoten hänen ikkunoitaan, jos vain näkisin hänestä vilahduksenkaan. Olisiko päiväni silloin pelastettu, vai valtaisiko minut vain kumma kaipuu?
Näillä vakoilureissuillani yritän näyttää aina huolettoman kauniilta, seksikkäältä ja urheilulliselta. Jos näen hänet joskus ohittamassa minua autolla, tunnen itseni vaivautuneeksi ja yritän parhaani mukaan hymyillä hänelle häikäisevän kauniisti. Jos hän vain sattuisi edes vilkaisemaan minuun päin.
Viime kerralla näin hänet jonkun naisen kanssa, minut valtasi huikaiseva pettymys. Jos te nyt lukijani kuittaatte näistä minun hoidoistani, niin ne eivät ole olleet tämän kaltaisella tunneskaalalla lainkaan. Sen naisen oli pakko olla sisko tai sukulainen, eikö niin?
Juoksin pettyneenä kotiin ja kyyneleet valuivat silmistäni. Olin hetken kuumassa suihkussa ja kaivoin paukun ja dildon esiin ja laitoin menevää musiikkia soimaan. Kyllä elämä jatkuu, Vivi, hoin itselleni. Sitten sanoin kuten Scarlett O´Hara, mietin sitä huomenna, jos mietin…
Kohti uusia seikkailuja, soittelemisiin, Vivian, 246.