Kiimaiset katselijat

Annabel virkkoi nojatuolistaan minulle että katso nyt oikein läheltä, kun on kerrankin tilaisuus. Sitten hän paljasti että minä tulen saamaan Muhammedin valtavaa parrua seuraavaksi, kunhan hän on ensin hoidellut Camillan maaliin. Katsoin epäuskoisena kun miltei lapsen käsivarren paksuinen valtava kyrpä puski tietään Camillan litimärkään lemmenonkaloon, ja Camilla heitteli päätään ja miltei ulisi ääneen tumma hipiäisen komistuksen taitavassa käsittelyssä.

Muhammed kiristi välillä tahtia ja hänen lihaksikas takapuolensa tikkasi tiheään kuin ompelukone ikään siksakkia ommellessaan. Äkkiä hän heitti Camillan vatsalleen makaamaan ja työntyi erittäin syvälle hänen sisäänsä suonikkaalla massiivisella kalullaan. Camilla alkoi voihkia yhä äänekkäämmin  ja tiheämmin,  näytti siltä että hän tulee pian laukeamaan räjähtävästi.

Panemisiin, Vivian, 246.

Talkootöissä

 

 

 

Töissä oloon liittyy aina “mukavia pieniä” velvollisuuksia. Ylemmältä taholta kävi käsky, että meidän täytyy osallistua talkoisiin. Läheisessä koulussa järjestettäisiin iso tilaisuus myöhemmin keväällä, ja siellä tarvittiin huomattavasti lisäapua. Palkinnoksi saisimme messuliput ilmaiseksi kyseiseen tapahtumaan ja onneksi jonkinlaista ravintoakin olisi luvassa.

Älä nyt näytä noin nyrpeältä, Vivian, työkaverit naureskelivat. Siellä voit tavata uusia miehiä, ja sitten irvileukaisin heistä vitsaili että ehkä myös naisiin meneviä naisiakin….

Me saimme tehtäväksi kantaa paikoilleen tuoleja ja pöytiä, sitten oli myös erilaisia siivous- ja järjestelytehtäviä. Olin pukeutunut tiukkoihin stretchhousuihin ja tosin rintani kurkistelivat kaula-aukostani,  kun kumartelin työn touhussa. Tietty en olisi Vivian, ellei katseeni olisikin jo löytänyt paria lihaksikasta hyvännäköistä miestä työn touhussa, ja aloin työn lomassa jo punoa sotasuunnitelmaa ainakin toisen heistä kaatamiseen…

Suunnitteluterveisin, Vivian, 246.