Käytkö useinkin sienessä?, mies kysäisi minulta. En todellakaan, naureskelin, ajattelin vain vähän haukata ulkoilmaa ja happea muutenkin kun on ollut hieman kiireistä viime aikoina. Huomasin vielä ottaneeni miehen herkkutatista kuvan kuumalle-Camillalle, joka oli tietty kysäissyt jo että löytyykö niitä samanmoisia lisääkin sieltä sienimetsästä…
Voisin kokata sinulle noista sienikastikkeen, jos haluat, mies hymyili minulle. Sait ylipuhuttua, totesin hänelle ja kävelimme yhdessä kotia kohti. Kävimme yhdessä suihkussa ja täytyy tunnustaa että sain siellä vaahdon keskellä tattia kunnolla takaapäin…
Jäin sitten lekottelemaan pitsikorsetissani, kun uros kokkasi pelkkä esiliina päällään minulle pastaa ja sienikastiketta. Ruoka oli varsin maistuvaa ulkoilmareippailun jälkeen, täytyy myöntää, ja uroskin oli melkoinen komistus.
Soittelemisiin, Vivian, 246.